PekkaReiman Asioihin voi ottaa monta näkökulmaa...

Hyvät virastotavat kunniaan myös PRH:ssa osa 3

Olen pariin otteeseen kritisoinut Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimintaa. Ehkä siitä syystä eräs yrittäjä otti puheeksi oman kokemuksensa PRH-rekistereistä.


Yrittäjällä on teollisuushalli. Hallissa oli vuokralla toinen yritys, ollut jo pitkään. Aika kuitenkin jätti vuokralaisyrittäjästä, ja  hän siirtyi autuaammille markkinoille. Kaipaamaan jäi, paitsi perhe, myös vuokraisäntä. Kävi nimittäin ilmi, ettei PRH:n rekistereissä ollut edesmenneen lisäksi ketään elossa olevaa hallituksen jäsentä tai varajäsentä. Kun kuolinpesäkään ei ollut sopuisa, ja mukaan sekaantui virkaholhoojaa yms, soppa oli valmis: näin toimintansa lopettaneen yrityksen kamat jäivät halliin, eikä löytynyt ketään päättämään, mitä niille tehdään. Perukirjoitukset sun muut koukerot saattavat kestää tässä tapauksessa vaikka maailman tappiin, ja kukaan ei ole maksamassa hallin omistajayrittäjän vuokria. Asia kuitenkin hoidettiin, mutta viranomaisista ei tässä tapauksessa ollut minkäänlaista apua... ja kalliiksi tuli. Kaikki tämä vain siksi, että tsaarinaikainen virasto PRH tärkeilee, istuu mappiensa päällä, ja unohtaa olemassaolonsa tarkoituksen.


PRH voisi olla tärkeä liike-elämän vauhdittaja ja luottamukseen perustuvan kaupankäynnin takuumies. Kun näin ei ole, PRH:n toimintaa tulee kehittää. Vaikka PRH:lla itsellään ei näytä olevan intressiä dokumenttiensa luotettavuuteen, löytyy tahoja, joilla on tämä intressi. Kuka tahansa yksityinen elinkeinonharjoittaja arvostaa luotettavaa tietoa kauppakumppanistaan. Yksityinen ei voi ottaa PRH:n toimenkuvaa itselleen. Onneksi myös monilla viranomaisilla on intressinsä PRH:n tuottamaan tietoon. Olisiko syytä organisoida PRH uudelleen, ja leikata tämä umpilisäke pois tulehduttamasta elinkeinoelämän ruuansulatusta.


PRH:n voi periaatteessa paloittaa kahteen osaan: liike-elämän ja hallinnon rekisterit (kaupparekisteri yms) ja innovaatioiden edunvalvonnan rekisterit (tavaramerkit, patentit, mallisuojat yms). Molemmille toiminnoille löytyy PRH:ta taloudellisempi, kyvykkäämpi, ja motivoituneempi isäntä, jolla on myös työkalut hoitaa tehtävä.


Kaupparekisterin tiedot ovat pitkälti samoja, joita verottaja päivittää vuosittain. Loppujen lopuksi on helppoa, ja taloudellista siirtää kaupparekisteri verottajan toiminnan yhteyteen: verottaja on ehkä ansiokkaimmin kehittänyt omia palvelujaan helppokäyttöisiksi. Verottajalla on jo valmiina infra tunnistaa ja (erityisesti) päivittää sekä luonnollisten että hallinnollisten henkilöiden tietoja. Jos Tsaarin sulkakynäviraston hallinnollinen henkilörekisteri siirretään verovirastolle päivitettäväksi, ei tarvittaisi suurtakaan ponnistusta sen paremmin yrittäjiltä kuin viranomaisiltakaan saada kaupparekisteritiedot kuntoon: se rastinpaikka, jossa vakuuttaa nimien olevan ajan tasalla, tai jos ei ole, pari kohtaa nettiblankettiin, jossa yrittäjä pystyy poistamaan vanhan nimen ja lisäämään uuden, riittää. Tämä ilmoitus on vähintään yhtä hyvin sanktioitu kuin kaupparekisteri, ja paljon helpommin valvottavissa – verottaja voi tunnistaa vastuuhenkilöiden kuolemat sotu:n perusteella, kun ne vuosittain veroilmoituksissa käydään lävitse. Samoin vastuuhenkilöiden muutokset siirtyvät silloin myös kauppareksiteriin; veroilmoituksen allekirjoittajan tietoja on silloin helppo verrata myös kaupparekisterin tietoihin.


Patenttirekistereiden osalta ei näennäisesti ole mitään isompaa ongelmaa. Kansainvälinen patenttiyhteistyö ja suuryritysten uudentyyppiset, kokonaisia liiketoiminta-alueita koskevat patenttioperaatiot jättävät pienen maan (kuten Suomi) sulkakynäviraston pöllyttelemään sulkasadossaan. Nokiat sun muut isot toimijat eivät enää rekrytoi sulkakynävirastoon insinöörejä selvittämään, mitä patenttia voisi hyödyntää rautaesiripun takana, ja jättää jenkkiläinen patentoija nuolemaan näppejään kommunisminvastaisten rajoitustensa kanssa.


Oikea paikka kansallisen patentti- ja muun IPR-dokumentaation hallinnalle on Tekesin tyyppinen organisaatio, jonka asiakkaat luontaisesti ovat riippuvaisia myös IPR-toiminnan joustavuudesta. Kun TEKES saa tämän tontin hallintaansa, se voisi myös kehittää infraa turvaamaan suomalaisen elinkeinoelämän intressejä kovassa kansainvälisessä patenttikilpailussa. Ainakin tämä sopii TEKES:in pirtaan paremmin kuin TYKES (työelämän kehittämisohjelma, esim http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tykes-ohjelman-tavoitteena-on-vi...), jossa yhteys teknologian kehittämiseen syntyy lähinnä lyhenteestä.


Kun Patentti- ja rekisterihallituksesta poistetaan patentit ja rekisterit, seiniäkään ei tarvita, joten leikkaus on tehty, hallintokustannuksia säästyy ja kansallinen kilpailukyky kohenee!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat